Autismin kirjo ja yhteiskunta

Autismin kirjo ja yhteiskunta

Yhteiskunta suhtautuu minun mielestäni jakautuneesti autismin kirjon ihmisiin Suomessa:

Toisaalta siihen suhtaudutaan negatiivisesti ja niin että autismin kirjon ihmiset olisivat jotain avuttomia, ”vammaisia” ja outoja tyyppejä joiden osaamista ei tarvitse huomata koska he eivät joko osaa heille annettua tehtävää tai hänen osaamistaan ei oteta vakavasti ollenkaan.

Toiset taas näkevät autismin kirjon ihmiset taitavina, yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä yhdessä muiden kanssa ja/tai sellaisina että heidän osaamisensa on hyödyksi paitsi heille itselleen niin myös muulle yhteiskunnalle.

Olen itse omien henkilökohtaisten kokemusteni kautta sitä mieltä että se leima mikä meille on annettu on turha ja täysin väärä sillä avuttomia me emme ole koska meillä on potentiaalia ja sisua tehdä asioita joista tykkäämme ja jotka ovat mielenkiinnonkohteitamme ja se on monia kertoja todistettu.
 
En sanoisi siis että olemme avuttomia tai vammaisia joka on ihan eri asia kuin autismin kirjo sillä vamma on esimerkiksi raaja vamma tai kehitysvamma (jotka muuten myöskään eivät tee ihmisestä huonoa vaan päinvastoin hekin ovat sydämeltään auttavaisia muita kohtaan sekä muutenkin ihania ihmisiä jotka ponnistelevat kovasti oikeuksiensa eteen ja he eivät halua loppupelissä kenellekään pahaa)  Jotkut meistä autismin kirjon ihmisistä lähinnä tarvitsevat enemmän tukea joissain asioissa ja siihen vaaditaan itse ohjaajilta, terapeuteilta, lääkäreiltä ja muilta autismin kirjon kanssa työskenteleviltä keskittymistä itse asiaan, kärsivällisyyttä sekä tasavertaisuutta ja tällä tarkoitan sitä että ei pidä paijata jotain toista vaan koko ajan kuvainnollisesti päänpäälle ja anneta hänen tehdä mitä hän haluaa jos hän on uhkaava muita kohtaan vaan sen tähden että resurssit ei riitä tai hänellä on vaan vaikeata tällä hetkellä tai jostakin muusta syystä joka on naurettava ottaen huomioon että se syy ei pelasta sitä tilannetta ja vaan saattaa aiheuttaa enemmän eripuraa.

Autismin kirjosta tulisi enemmän puhua yhteiskunnassa esimerkiksi kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa mahdollisuutena ja muutenkin hyvänä asiana. Olisi tärkeätä että autismin kirjon henkilöllä olisi mahdollisuus työpaikkoihin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, taiteeseen, urheiluun ja jopa politiikkaan sillä autismin kirjolaisilla olisi paljon annettavaa jos heitä vain enemmän kuunnellaan tässä yhteiskunnassa jota on mielestäni jo onneksi tapahtunutkin.

Yhteiskunta on myös tarjonnut toki paljon hyvää autismin kirjon ihmisille kuten työpaikkoja, harrastustoimintaa, autismin kirjon tapahtumia esimerkiksi Finlandia talolla sekä hyväntekeväisyyttä ja tukea saa kyllä täällä jo paljon paremmin kuin esimerkiksi 90 luvulla josta olen suuresti kiitollinen.

Itse olen saanut vaikuttaa yhteiskunnassa paljon niin laulamisessa, näyttelemisessä, runoilussa, valokuvaamisessa, puheiden pitämisessä, nuoriso politiikassa ja erilaisissa järjestöissä sekä vastuu tehtävissä. Olen saanut paljon kiitosta ja kunnioitusta tämän takia enkä ole kokenut koskaan ylpeyttä. Jos minä olen tässä yhteiskunnassa tähän pystynyt, pystyvät muutkin autismin kirjon ihmiset.          

-Kokemusosaaja, kokemusasiantuntija sekä kokemuskouluttaja

Juuso Michael Juntunen-